Miten synnytetään nuoren halu vaikuttaa?

Tiivistelmä Kainuulaisesta uudesta yhteiskuntaopista
Luokanopettaja Eeva Karjula

Kainuussa on tehty esiselvitys aiheesta Kainuulainen uusi yhteiskuntaoppi osana Kainuun maakunnan kansalaisvaikuttamisen ohjelmaa. Esiselvitys koskee paikalliseen vaikuttamiseen kannustavan Kainuulaisen uuden yhteiskuntaopin toteuttamista kainuulaisissa peruskouluissa ja toisella asteella Kainuun kymmenessä kunnassa. Lisäksi esiselvityksessä käsitellään kokeilumahdollisuutta äänioikeusikärajan laskemisesta 16-ikävuoteen.

Kainuun hallintokokeilulain (343/2003) yhtenä tavoitteena on hankkia kokemuksia kansalaisten osallistumisesta. Kainuulaisen uuden yhteiskuntaopin toteuttamisen punaisena lankana on Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelmasta 2006-2012 nostettu tavoite tukea kainuulaisten nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen. Ydinajatuksena on se, että Kainuussa koulut ja oppilaitokset olisivat kansalaiskasvatuksen kehtoina kasvattamassa, tukemassa ja kannustamassa nuoria vastuulliseen kansalaisuuteen. Ei voida olettaa, että yksilö herää yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen saavuttaessaan täysi-ikäisyyden. Koulutusta koskevat lait, asetukset ja opetussuunnitelmat tähtäävät aktiivisten ja vastuullisten kansalaisten kasvattamiseen. Tämä esiselvitys antaa vastauksia siihen, miten synnytetään nuoren halu vaikuttaa, miten kehitämme nuorten kykyjä vaikuttajina ja miten luomme nuoria houkuttelevia vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Kainuulaisen uuden yhteiskuntaopin tavoitteena on, että painopiste siirtyisi vallalla olevasta tietopainotteisesta kansalaiskasvatuksesta kohti lasten ja nuorten vastuunottamisen ja vaikuttamisen prosesseja.

1. Lähtökohtana on, että lasta ja nuorta lähellä olevat yhteisöt, kuten koulut ja oppilaitokset, nuorisotalot, järjestöt, perheet ja kylät kehittävät omasta arkisesta toimintakulttuuristaan aidosti demokraattisen ja vastuunottamiseen sekä vaikuttamiseen kannustavan toimintakentän.
2. Lapsi ja nuori suuntautuu kodin ja koulun ulkopuolella olevassa ympäristössä vastuunottamiseen, vaikuttamiseen sekä ympäröivän kunnan ja maakunnan kehittämiseen.
3. Koulujen ja oppilaitosten eri oppiaineissa annetaan innostavasti lapsille ja nuorille valmiuksia vaikuttavaan ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Minimitavoitteena on, että peruskoulun yhteiskuntaopin, lukion yhteiskuntatiedon ja ammatillisen koulutuksen yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietouden opetuksessa lisättäisiin paikalliseen vaikuttamiseen liittyvän materiaalin käsittelemistä sekä todellisia osallistumisen, vaikuttamisen ja vastuunottamisen kokemuksia. Muutoksen tueksi tarvitaan kunnallista ja maakunnallista innostavaa ja ajankohtaista lasten ja nuorten vaikuttamiseen liittyvää e-oppimismateriaalia.

Kainuulaisessa uudessa yhteiskuntaopissa on kysymys erityisesti asennemuutoksesta. Vastuun antaminen lapsille ja nuorille arjen asioista esimerkiksi palveluoppimisen muodossa ja keskustelun lisääminen luokissa ja kouluissa ei maksa vielä mitään. Lisäksi lapsille on annettava päätösvaltaa elinympäristönsä asioista esimerkiksi toimivien oppilaskunnan hallitusten, pikkuparlamenttien ja elinympäristön sekä kunnallisten ja maakunnallisten palveluiden kehittämishankkeiden muodossa. Periaatteessa oppimisympäristö ja -materiaali ovat jo valmiina kunnan ja maakunnan tarjoamissa toiminnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksissa - hyvät mallit täytyy vain ottaa laajempaan käyttöön. Opettajat ovat avaimia koulun muutokseen. Tuleville opettajille on annettava nykyistä enemmän välineitä kansalaiskasvatukseen.

Opetusministeriön nuorisoyksikön päällikkö Olli Saarela on aktivoinut kainuulaisia toimiin 16-vuotiaiden äänioikeuskokeilusta kunnallis- ja maakuntavaaleissa. Laki Kainuun hallintokokeilusta (343/2005) velvoittaa kehittämään uudenlaisia osallistumisen muotoja maakunnan asukkaille. Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelmaan (2006-2012) on kirjattu 16-vuotiaat äänestämään Kainuussa -kokeilun selvittäminen. Kainuun Nuorisofoorumi jätti 2.6.2006 maakuntavaltuustolle aloitteen, jossa maakuntahallintoa pyydetään selvittämään mahdollisuutta liittää maakuntahallintoon kokeilu 16-vuotiaiden äänoikeus Kainuun maakuntavaaleissa. Saadessaan äänestää pitkäaikaisella kotipaikkakunnallaan ennen mahdollista muuttoa opiskelu- tai työpaikan vuoksi nuoret äänestäjät tuntevat ehdokkaat ja kunnan. Jos nuoret ovat kiinnittyneet oman kotipaikkakuntansa kehittämiseen kainuulaisen uuden yhteiskuntaopin myötä, voi vaikuttaminen äänestämällä sekä ehdokkaaksi asettuminen tuntua luontevammalta.

Kainuulainen uusi yhteiskuntaoppi voidaan toteuttaa myös ilman äänioikeusikärajan laskemista, mutta äänioikeusikärajaa ei voida laskea ilman, että kainuulaisen uuden yhteiskuntaopin kautta kouluissa ja oppilaitoksissa ja muissa nuorta lähellä olevissa elinympäristöissä suunnataan nuoren mielenkiinto kotipaikkakunnan ja maakunnan asioihin ja niiden kehittämiseen. Kainuulainen uusi yhteiskuntaoppi ja äänioikeusikärajan laskeminen yhdessä tarjoavat mielenkiintoisen yhdistelmän, jota tulee ehdottomasti kokeilla Kainuun hallintokokeilulain puitteissa. Muualla Suomessa sitä ei vielä voida kokeilla.

Esiselvitys on julkistettu 4.9.2009.

Lisätietoja

Esiselvityksen tekijä Eeva Karjula 044-5547194, eevakarj (a) mail.student.oulu.fi
FT, tutkija, esiselvityksen ohjaaja Anu Gretschel 0405169189, anu.gretschel (a) nuorisotutkimus.fi
www.kajaaninkampus.oulu.fi